Varikset käsittelevät visuaalista tietoa kaksinkertaisesti nopeammin kuin nisäkkäät, tutkimus osoittaa

Kuva: Ars Technica · Lähde

Tutkimus osoittaa, että varikset pystyvät arvioimaan monimutkaisia visuaalisia vihjeitä noin puolet siitä ajasta, mitä primatit tarvitsevat, huolimatta eri aivojen rakenteesta, korostaen ainutlaatuisia evolutiivisia sopeutumia lintujen kognitiossa.

Äskettäin julkaistu tieteellinen tutkimus on paljastanut, että varikset pystyvät käsittelemään ja arvioimaan visuaalista tietoa kaksinkertaisesti nopeammin kuin nisäkkäät, mukaan lukien primatit, vaikka niiden aivojen arkkitehtuuri on perustavanlaatuisesti erilainen. Tübingenin yliopiston tutkijat tutkivat, miten varikset suoriutuvat monimutkaisesta visuaalisesta päätöksentekotehtävästä, joka tunnetaan satunnaispisteiden liikkuvuustehtävänä, jota usein käytetään primattien päätöksenteon tutkimiseen.

Tehtävässä koehenkilö tarkkailee pilveä pisteitä, jotka liikkuvat eri suuntiin, ja hänen täytyy päättää liikkeen yleissuunta. Kaksi haaskavarista opetettiin ilmaisemaan valintansa koskettamalla näyttöä nokallaan samalla kun tutkijat rekisteröivät varisten niin sanotun nidopallium caudolaterale (NCL) -alueen neuronitoimintaa, aluetta, jota pidetään toiminnallisesti vastaavana nisäkkäiden prefrontaaliselle aivokuorelle.

Vaikka varikset eroavat nisäkkäistä yli 360 miljoonaa vuotta sitten eivätkä omaa primateille tyypillistä kerrostunutta neokorteksia, ne käyttivät samanlaista matemaattista logiikkaa aistinvaraisen todistusaineiston keräämiseen ennen päätöksen tekemistä. Merkittävästi varikset tekivät päätöksensä keskimäärin noin 235 millisekunnissa, kun taas apinat samankaltaisissa kokeellisissa olosuhteissa käyttivät 400-600 millisekuntia, ja niiden tarkkuus oli verrattavissa primaatteihin ja ihmisiin.

Tutkimus havaitsi, että noin neljäsosa NCL:n rekisteröidyistä neuroneista osoitti aktiivisuutta, joka heijasti lintujen valintoja, ja päätökseen liittyvät signaalit ilmestyivät jo 70 millisekuntia stimulin alkamisen jälkeen – paljon ennen kuin linnut aloittivat näytön koskettamisen. Tämä neuronitoiminnan malli vastaa primattien aivoissa havaittuja päätösmuuttujan signaaleja.

Pääasiallinen tutkija Andreas Nieder ehdotti, että varisten nopeus johtuu useista fysiologisista tekijöistä: pienten ja tiiviisti pakattujen neuronien mahdollistamista lyhyistä aksonireiteistä sekä niiden korkeammasta ruumiinlämpötilasta (jopa 41–42 °C), mikä kiihdyttää neuronitoimintoja ja kemiallisia prosesseja. Nämä sopeutumat ovat todennäköisesti seurausta lentämisen vaatimuksista ja tarpeesta reagoida nopeasti aisti-motorisella tasolla, mahdollistaen tehokkaan käsittelyn kompakteissa lintuaivoissa.

Vaikka löydökset korostavat evolutiivista samankaltaisuutta päätöksentekomekanismeissa, tutkijat varoittavat, että tutkimuksen otoskoko oli pieni (kaksi lintua) ja keskittyi äärimmäisen älykkäisiin varislajeihin. On vielä epäselvää, yleistyvätkö tulokset muihin lintulajeihin tai eri kognitiivisten tehtävien tyyppeihin.

Tämä työ, julkaistu lehden Science lokakuun 2026 numerossa, edistää ymmärrystä siitä, miten erilaiset aivoarkkitehtuurit voivat tukea nopeaa ja tarkkaa aistinvaraista päätöksentekoa korostaen lintujen ainutlaatuisia hermostollisia sopeutumia, jotka mahdollistavat niiden menestymisen monimutkaisissa ympäristöissä.