IBM:n tutkimus toteaa, että 80 % EMEA-alueen yrityksistä ilmoittaa tekoälytapahtumat hallitukselle, kun hallintokäytännöt eivät pysy kehityksen mukana

Kuva: Illustrative image · Viscovery, IBM, Amazon · Public domain · Lähde

IBM:n tutkimus osoittaa, että kahdeksan kymmenestä EMEA-alueen yrityksestä raportoi tekoälytapahtumista hallituksille, mutta vain 40 % päivittää tekoälyn hallintajärjestelmiään, mikä korostaa vastuullisuuden ja riskienhallinnan puutteita tekoälyn yleistyessä.

IBM:n uusi tutkimus Euroopan ja Lähi-idän alueella paljastaa, että laaja enemmistö yrityksistä kohtaa merkittäviä tekoälyyn liittyviä tapahtumia, jotka usein eskaloidaan yrityksen ylimmälle johdolle. IBM:n vuoden 2026 tutkimuksen mukaan 80 % kyselyyn vastanneista johtajista raportoi vähintään yhden tekoälyyn liittyvän tapahtuman saavuttaneen hallituksen tai C-tason johdon viimeisen vuoden aikana. Näitä tapahtumia ovat esimerkiksi tekoälyagenttien toimintahäiriöt, tietovuodot, tekoälyn aiheuttamat virheelliset päätökset sekä turvallisuusloukkaukset.

Huolimatta tapahtumien korkeasta määrästä ja näkyvyydestä, alle puolet (40 %) organisaatioista on päivittänyt tekoälyn hallintapolitiikkaansa tai -kehyksiään suoraan näihin tapahtumiin reagoiden. Tämä viittaa huolestuttavaan epäsuhtaan tekoälyn käyttöönoton nopeuden ja hallinta- sekä vaatimustenmukaisuuskäytäntöjen valmiuden välillä.

Sen sijaan, että tekoälyn käyttöönottoa keskeytettäisiin hallintakehysten saavuttamiseksi, enemmistö (56 %) johtajista ilmoitti jatkaneensa sovittujen riskirajojen puitteissa ja vain kolmasosa viivästytti käyttöönottoja. Entistä autonomisempien tekoälyagenttien nopea integrointi – 35 % vastaajista käyttää jo tuotantokäytössä tällaisia järjestelmiä ja 75 % odottaa agenttien autonomian lisääntyvän päätöksenteossa vuoteen 2027 mennessä – lisää painetta nykyisiin hallintorakenteisiin. Vain 37 % uskoo nykyisten hallintajärjestelmien kykenevän skaalautumaan tämän autonomian kasvun mukana.

Vastuukysymykset ovat edelleen epäselviä, vaikka lähes kaikilla organisaatioilla (98 %) on virallinen hallitustason tekoälyriskien omistajuus. Vastuu autonomisten tekoälyagenttien aiheuttamista haitallisista seurauksista on hajautettu; IT-johtaja (CIO) tai teknologiajohtaja (CTO) mainitaan useimmin, mutta vain 17 % vastaajista. Laillisen vastuun näkemykset vaihtelevat: noin 20 % kannattaa suhteellista yhteisvastuuta käyttöönoton ja toimittajan välillä, 19 % tukee sääntelykehysten luomista, ja 14 % katsoo toimittajat täysin vastuullisiksi.

Turvallisen tekoälyautonomian hallinnan takaamiseksi johtajat ennakoivat tarpeen muodollisille laillisille ja sopimusperusteisille vastuusäännöksille toimittajille (33 %), määritellyille ihmisen eskalaation rajoille (32 %), reaaliaikaiselle valvonnalle auditointilokeineen (30 %) sekä hätäseis-toiminnoille tekoälyagenteille (29 %).

Lisätulokset paljastavat hallinnan kypsyyden puutteita: vain 37 % organisaatioista on laatinut muodolliset ja hallituksen tarkastamat taloudelliset riskien kvantifioinnit tekoälyn hallinnan puutteista. Toimitusketjun riskit huolestuttavat myös, sillä 54 % raportoi puutteita kolmansien osapuolien tekoälyjärjestelmien hallinnassa, ja vain vähemmistö seuraa jatkuvasti kolmannen osapuolen tekoälyriskejä tai käyttää riippumatonta varmennusta.

Alueelliset sääntelyolosuhteet vaikuttavat hallintainvestointien prioriteetteihin: EU:n vastaajat investoivat aktiivisesti ennen EU:n tekoälyasetuksen joulukuun 2027 määräaikaa, Iso-Britannian johtajat viittaavat sektorikohtaisiin sääntelyvaatimuksiin, ja Saudi-Arabian sekä UAE:n edustajat painottavat kansallisten tekoälystrategioiden velvoitteita.

IBM:n Censuswide:n syyskuussa 2026 tekemä tutkimus, johon osallistui yli 3200 korkeaa johtajaa kahdeksasta maasta, korostaa kiireellistä tarvetta yrityksille vahvistaa tekoälyn hallintakehyksiä. Tehokas, skaalautuva hallinta selkein vastuukäytännöin on välttämätöntä tekoälyn täyden liiketoiminta-arvon saavuttamiseksi samalla kun riskejä hallitaan yhä autonomisemman tekoälyn aikakaudella.