Venäläiset droni-iskut kohdistuivat NATO:n aluevesillä oleviin laivoihin Mustallamerellä

Kuva: Ars Technica · Lähde

Epäillyt venäläiset dronit hyökkäsivät kemikaalinkuljetuslaivojen kimppuun Romanian aluevesillä, mikä on ensimmäinen kerta, kun tällaisia hyökkäyksiä kohdistuu NATO-maan vesiin ja mikä aiheutti NATO:n vastadronitoimien tehostamisen.

Viimeaikaiset mahdollisesti Venäjän suorittamat droni-iskut ovat kärjistäneet jännitteitä Mustallamerellä kohdistamalla hyökkäyksiä kaupallisiin aluksiin NATO:n jäsenmaiden merialueilla tai niiden läheisyydessä. 14.–15. lokakuuta 2026 kaksi kemikaalinkuljetuslaivaa – toinen Komorojen lipun alla ja toinen San Marinon lipun alla – joutuivat droni-iskujen kohteiksi ankkuroidessaan Romanian Sulina-kanavan lähellä, joka on tärkeä kuljetusyhteys Mustanmeren ja Tonava-joen välillä. Erityisen merkittävää on, että Komorojen lipun alla oleva alussukeltaja "Yara J" joutui hyökkäyksen uhriksi Romanian aluevesillä, mikä on ensimmäinen varmistettu tapauksesta vastaava NATO-maan suvereniteettiin merenalueella kohdistettu hyökkäys. "Yara J" -aluksen koko miehistö pelastettiin, kun taas San Marinon lipun alla olevan "Wine Trader" -aluksen miehistöstä puuttuu jäseniä huolimatta osittaisista pelastuksista.

Kemikaalinkuljetuslaivojen lisäksi raporttien mukaan Marshallinsaarten lipun alla purjehtiva irtolastialus "Sea Destiny" joutui hyökkäyksen kohteeksi Romanian aluevesillä, ja Tansanian tankkeria hyökättiin Ukrainan Tonava-porttikaupunissa Izmajilissa. Nämä tapaukset seurasivat aiempia hyökkäyksiä rahtialuksia vastaan Bulgarian rannikon ulkopuolella Mustanmeren talousvyöhykkeellä, jossa Ukrainassa operoiva rahtialus "Chelsea 3" vahingoittui ja "Dignity" -niminen alus upposi, ja miehistöstä jäi jäseniä kateisiin.

Nämä tapaukset muodostavat osan ennennäkemättömien hyökkäysten sarjasta kaupallisia aluksia vastaan Mustanmeren alueella, jotka NATO:n lähteiden mukaan on todettu olevan Venäjän tekemiä. Aiemmat hyökkäykset alkoivat lokakuun alussa ja niihin kuului droni-iskuja, jotka upottivat tai vaurioittivat aluksia lähellä Romaniaa ja Bulgariaa. Jatkuva droni-iskujen sarja aluksiin, jotka ovat kriittisiä Ukrainan vientireiteille, on lisännyt turvallisuushuolia NATO-maiden keskuudessa.

Vastauksena NATO:n pääsihteeri Mark Rutte ilmoitti liiton vastadronikykyjen vahvistamisesta itäisellä sivustolla Bulgarian ja Romanian johtajien tapaamisten jälkeen. Bulgaria sitoutui liittymään NATO:n Drone Edge -aloitteeseen, osoittaen 40 miljardia dollaria viiden vuoden aikana vastadronipuolustuksen vahvistamiseen. NATO myös harkitsee olemassa olevien vastadroniresurssien uudelleen sijoittamista alueen paremman suojan takaamiseksi.

Hyökkäykset korostavat Mustanmeren muuttuvia meriturvallisuuden dynamiikkoja, joissa Turkin valvonta Montreux'n sopimuksen nojalla rajoittaa NATO:n laivastoharjoituksia ja alusten liikkeitä, samalla kun Venäjän laivasto on rajoittunut. Ukraina on käyttänyt tehokkaasti ilma- ja meridroneja Venäjän merivoimia vastaan, ja Venäjä näyttää reagoivan omilla droni-iskuillaan kohdistamalla ne kaupallisiin aluksiin, myös lähellä NATO:n vesialueita.

Nämä kehityssuunnat korostavat hybridi-sodan taktiikoiden haasteita Mustallamerellä, mikä monimutkaistaa meriturvallisuutta ja kauppareittejä, jotka ovat olennaisia alueen vakaudelle ja Ukrainan taloudelle. Alueelliset maat kuten Turkki, Romania ja Bulgaria jatkavat laivaston uudistukseen ja tiiviimpään turvallisuusyhteistyöhön panostamista vastauksena kasvaviin droni-uhkiin. NATO:n lisääntynyt keskittyminen vastadronitoimiin heijastaa liiton kasvavaa huolta näistä meriturvallisuusuhkista.