Honorin kysely paljastaa: Venäläiset pitävät käsityötä toissijaisena työnä useammin kuin pääasiallisena urana

Kuva: iXBT · Lähde

Honorin kyselyn mukaan 30,8 % venäläisistä näkee käsityön sivutoimisena työnä, kun taas vain 19,5 % pitää sitä pääasiallisena ammattinaan. Käsityöammatit kiinnostavat eri tavalla koulutustaustan mukaan, suurinta kiinnostus on yleisen toisen asteen tutkinnon suorittaneilla.

Honor julkaisi hiljattain kyselyn tulokset, jotka tutkivat venäläisten asenteita käsityöammatteja kohtaan. Tutkimuksen mukaan käsityötä pidetään yleisemmin toissijaisena tulonlähteenä kuin pääurana. Erityisesti 30,8 % vastaajista piti tällaista työtä sivutyönä, kun taas vain 19,5 % näki sen päätyöpaikkanaan.

Käsityön arvostus on parantunut viimeisen vuosikymmenen aikana, sen mainitsi 41,8 % osallistujista. Kuitenkin innostus tehdä käsityö pääammattina vaihtelee selvästi koulutustason mukaan. Vain noin 10 % kandidaatin tutkinnon suorittaneista oli kiinnostunut käsityöammateista päätyönään, kun taas 29,9 % yleisen toisen asteen koulutuksen saaneista ilmaisivat tällaista kiinnostusta.

Kun kysyttiin erityisaloista, eniten kiinnostusta herättivät elintarvikeala ja kulinaariset ammatit (36,4 %), sitten rakennustyöt, viimeistely ja asennustyöt (27,6 %) sekä tekstiili-, ompelu- ja kenkävalmistus (25,4 %). Vähemmän suosittuja aloja olivat metallurgia, metallinkäsittely ja hitsaus, jotka kiinnostivat vain 7,9 % vastaajista. Merkittävästi metallurgiaan ja hitsaukseen kiinnostuneet olivat taipuvaisempia aloittamaan työharjoittelun kautta (41,5 %) verrattuna 27,2 %:iin kaikilla aloilla.

Eniten kokeiltavaksi haluttiin käsityöammateista kokin, ompelijan tai kutojan, maalari-laastarin, automekaanikon ja sähkökaasuhitsaajan ammatit. Suurimpina esteinä käsityöuralle ryhtymiseen nähtiin fyysinen kuormitus (29,2 %) ja terveysriskit (26,3 %). Metallinkäsittelyyn ja hitsaukseen kiinnostuneille suurimpana esteenä oli taitojen puute (29,3 %), fyysinen kuormitus tuli toisena (23,2 %).

Sosiaalisilla tekijöillä on myös merkitystä. Perheen ja ystävien tuki on tärkeää, 69,3 % totesi tarvitsevansa tällaista tukea harkitessaan käsityötä, ja 15,5 % sanoi, ettei vaihtaisi uraa ilman sitä. Jos sukulainen tai ystävä valitsisi käsityöammatin, 62,9 % tukisi heitä, vaikka palamisen ja tapaturmien pelot ovat yleisiä.

Niistä, jotka työskentelevät käsityöammateissa, 44,6 % kokee tyytyväisyyttä eikä aio muuttaa alaa, mikä on kaksinkertainen osuus verrattuna yleiseen otokseen (22,5 %). Sillä välin 31,5 % vastaajista harkitsee uranvaihtoa, mutta ei ole päättänyt suuntaa, erityisen yleistä 26–34-vuotiaiden keskuudessa, joista lähes puolilla ei ole varmuutta urastaan.

Tämä kysely valaisee muuttuvia mutta edelleen varovaisia venäläisten asenteita käsityöhön, korostaen koulutukseen, sosiaalisiin ja terveyteen liittyviin tekijöihin perustuvia uravalintoja näillä aloilla.