Yleinen

Suomalaiset Organisaatiot Kohtaa Neljä Keskeistä Haastetta Hyödyntäessään Tekoälyn Mahdollisuuksia, Asiantuntija Varottaa

Tendela Briefing ·
0 näkymää · 0 Kommentit
Suomalaiset Organisaatiot Kohtaa Neljä Keskeistä Haastetta Hyödyntäessään Tekoälyn Mahdollisuuksia, Asiantuntija Varottaa

Image: Kauppalehti · Source

CGI:n Saara Karasvirta korostaa neljää kriittistä ongelmaa, jotka estävät suomalaisorganisaatioita hyödyntämästä tekoälyä täysimääräisesti. Hän painottaa valmiustason arvioinnin tärkeyttä ennen tekoälyn käyttöönottoa.

Suomessa organisaatiot omaksuvat tekoälyä (AI) nopeasti, usein maailmanlaajuista keskiarvoa nopeammin, kertoo CGI:n Voice of Our Clients -tutkimus. Tekoälyyn liittyvien tavoitteiden muuttaminen konkreettisiksi tuloksiksi on kuitenkin merkittävä haaste, sanoo CGI:n muutosjohtamiseen erikoistunut liiketoiminnan konsultointijohtaja Saara Karasvirta.

Karasvirta toteaa, että moni organisaatio ottaa tekoälyn käyttöön impulsiivisesti, haluten sisällyttää sen strategioihinsa ilman perusteellista tarkoituksen ja valmiuden harkintaa. Hän vertaa tätä kiirettä terassikalusteiden tilaamiseen puutarhattomalle, mikä kuvastaa tekoälyhankintojen usein puutteellista yhteensopivuutta organisaation tarpeiden tai kyvykkyyksien kanssa.

Hän tunnistaa neljä pääasiallista esteenä toimivaa haastetta, jotka vaarantavat tekoälyn potentiaalisten hyötyjen toteutumisen suomalaisissa organisaatioissa. Ensinnäkin, prosessien ja toimintamallien selkeys puuttuu yleisesti, eikä ole vankkaa perustaa tekoälyratkaisuille. Toiseksi, ihmisten ja organisaation valmius omaksua muutoksia on riittämätön; burnoutin ja väsymyksen takia innostus on heikentynyt aivan johdosta etulinjan työntekijöihin asti. Kolmanneksi, datan laatu ja saatavuus on huonoa — ilman laadukasta dataa tekoälysovellukset, kuten asiakaspalvelun parantaminen, eivät toimi kunnolla. Neljänneksi, tekoälyn käyttöönotolle ei ole yhtenäistä strategista suuntaa tai hallintorakenteita, mikä johtaa hajanaisiin teknologiaratkaisuihin, jotka eivät palvele ketään tehokkaasti.

Karasvirta korostaa, että organisaatioiden tulisi rehellisesti arvioida muutoksien omaksumisvalmiutensa ja käyttää tätä pohjana määritellessään, mitä tekoäly heille tarkoittaa. Vasta tämän arvioinnin jälkeen tulisi tehdä tekoälyinvestointeja, jotta vältetään tehottomien ja yhteensopimattomien työkalujen kasaantuminen.

Hän toteaa, että lähes jokaisella suomalaisorganisaatiolla on jokin tekoälyyn liittyvä strateginen tavoite vuodelle 2027, olipa se sitten avoimesti tunnustettu tai ei. Keskeinen askel on sovittaa nämä tavoitteet organisaation kyvykkyyksiin, jotta tekoäly tuottaa todellista liiketoiminta-arvoa eikä muutu kalliiksi mutta vajaakäytetyksi resurssiksi.

Tämä näkemys valaisee laajempaa haastetta suomalaisyrityksissä: kiiruhdys seuraamaan tekoälytrendejä ilman vakiintunutta suunnitelmaa altistaa hukkaan heitetyille investoinneille ja menetetyille mahdollisuuksille digitaalisen transformaation saralla.

Ennenaikaiset kaupat? Tekoälyn ostaminen ilman harkintaa voi johtaa tilanteeseen, jossa moni on tilaamassa terassikalusteita, vaikka ei omista edes pihaa, kirjoittaa CGI:n Saara Karasvirta.
Ennenaikaiset kaupat? Tekoälyn ostaminen ilman harkintaa voi johtaa tilanteeseen, jossa moni on tilaamassa terassikalusteita, vaikka ei omista edes pihaa, kirjoittaa CGI:n Saara Karasvirta. · Lähde ↗

Lähteet ja alkuperäiset raportit

Source: Kauppalehti
Read the original source ↗

Kommentit (0)

Ei vielä kommentteja. Aloita keskustelu.

Kirjoita kommentti

Kommentit julkaistaan moderoinnin jälkeen. Nimesi ja kommenttisi näkyvät julkisesti. Tili