Suomalaiset sähkön hinnat poikkeuksellisen alhaiset lokakuussa ydinvoimaloiden seisokkien aikana

Image: Tekniikka & Talous · Source
Lokakuussa 2026 Suomessa sähköenergian hinnat olivat yllättävän matalat huolimatta merkittävistä ydinvoimaloiden seisokeista, johtuen lämpimästä säästä, korkeasta uusiutuvan energian tuotannosta ja lisääntyneistä sähkön tuontimääristä.
Lokakuussa 2026 Suomessa koettiin harvinainen tilanne, kun keskimääräinen tukkusähkön hinta oli vain 38 euroa megawattitunnilta, selviää Energiateollisuus ry:n, suomalaisen energiateollisuuden, tuoreista tilastoista. Tämä luku oli odottamattoman alhainen verrattuna vuoden muihin kuukausiin, vaikka kaksi ydinvoimalaa, Loviisa 1 ja Olkiluoto 3, olivat lähes koko kuukauden ajan huoltotöiden vuoksi pois tuotannosta.
Tyypillisesti sähköenergian hinnat nousevat syksyllä lämmitystarpeen kasvaessa kohti talvea. Lokakuussa 2026 tätä kausiluonteista nousua ei kuitenkaan tapahtunut. Energiateollisuuden toimitusjohtaja Jukka Leskelä kuvasi kuukauden olevan "poikkeuksellinen monin tavoin".
Vertailut muuhun Eurooppaan korostavat edelleen Suomen ainutlaatuista tilannetta: Keski-Euroopassa sähkön hinta vaihteli 165 eurosta yli 240 euroon megawattitunnilta, kun taas ainoastaan Ruotsin ja Norjan pohjoiset hinta-alueet olivat tässä ajanjaksossa Suomessa halvemmat.
Seisokit laskivat ydinvoiman tuotannon noin 22 prosenttiin Suomen kokonaissähkön kulutuksesta, eli 1,5 terawattituntiin, mikä on puolet edellisvuoden lokakuun tasosta. Tämä vajaus korvattiin useilla tekijöillä:
- Lämpimämpi sää eteläisessä Suomessa, keskilämpötila oli 1,5–2 astetta korkeampi kuin edellisvuonna, mikä vähensi lämmitystarvetta. - Uusiutuvan sähkön tuotanto kasvoi merkittävästi, vesivoimatuotanto nousi lähes 1,5 terawattituntiin, mikä on 53 % enemmän kuin vuosi sitten parempien vesivarantojen ansiosta Saimaalla, Itä-Suomessa ja pohjoisilla joilla. - Tuulivoiman tuotanto kohosi 2,8 terawattituntiin, lähes 20 % enemmän kuin samaan aikaan edellisvuonna. - Sähkön tuonti lähes kaksinkertaistui 1,1 terawattituntiin, pääosin Ruotsista, joka vastasi 96 % tuonnista.
Muita huomionarvoisia vaikutuksia olivat kaupunkien yhdistetyn sähkön ja lämmön tuotannon 50 vuoden alin taso, johtuen lämpimän sään aiheuttamasta kaukolämmön kysynnän alentumisesta. Teollisuuden sähkönkulutus laski hieman, 0,3 % ja oli 2,9 terawattituntia, kun taas kotitaloudet, maatalous, palvelut, sähkölaitteet ja datakeskukset nostivat kulutustaan 1,7 % ja käyttivät yhteensä 4,2 terawattituntia.
Tämä tekijöiden yhdistelmä rikkoi tavallisen syksyn kaavan, mahdollistaen Suomen sähkön hintojen pysymisen alhaisina huolimatta ydinvoimatuotannon haasteista, mikä merkitsi poikkeuksellista kymmenen kuukauden jaksoa sähkömarkkinoilla.
Lähteet ja alkuperäiset raportit
Read the original source ↗

Kommentit (0)
Ei vielä kommentteja. Aloita keskustelu.
Kirjoita kommentti
Kommentit julkaistaan moderoinnin jälkeen. Nimesi ja kommenttisi näkyvät julkisesti. Tili