Suomen startup-kenttä kasvaa kansainvälisesti, mutta tarvitsee kotimaista kunnianhimoisempaa sijoittamista

Image: Kauppalehti · Source
Suomalaiset startupit ovat luoneet globaaleja menestystarinoita, mutta kotimainen pääoma ei ole pysynyt mukana, mikä edellyttää paikallisilta sijoittajilta suurempaa kunnianhimoa seuraavan kasvuvaiheen vauhdittamiseksi.
Kahdeksantoista vuotta ensimmäisestä Slush-tapahtumasta Helsingissä Suomen startup-ekosysteemi on kehittynyt merkittävästi, ja se tuo esiin nousevia kansainvälisiä menestystarinoita huolimatta haasteista kotimaisessa sijoittamisessa. Ensimmäinen Slush ajoittui globaaliin talouskriisiin, jolloin startup-sijoittamista pidettiin riskialttiimpana vaihtoehtona turvallisempiin kohteisiin verrattuna, kuten Risto Siilasmaa muistelee.
Tällä hetkellä tapahtuma kokoaa noin 12 000 osallistujaa ympäri maailmaa, mukaan lukien sijoittajia, jotka hallinnoivat noin 4 biljoonaa euroa – mikä vastaa Japanin bruttokansantuotetta – korostaen globaalin pääoman mittakaavaa startupien parissa. Vuoteen 2024 mennessä suomalaislähtöiset startup-yritykset ovat tuottaneet noin 13 miljardia euroa maailmanlaajuista liikevaihtoa ja työllistäneet noin 50 000 henkilöä, pääosin Suomessa.
Merkittäviä teknologia-alan yrittäjiä, kuten Woltin perustaja Miki Kuusi, ovat kohonneet suuriksi veronmaksajiksi, mikä viittaa teknologia-alan kasvavaan taloudelliseen vaikutukseen. Nokiankin puhelinliiketoiminnan laskukausi Slushin perustamisajankohtana kannusti monia entisiä Nokian työntekijöitä ryhtymään yrittäjiksi ja varhaisiksi sijoittajiksi, mikä on auttanut kehittämään Suomen pääomasijoitusympäristöä.
Vuoden 2015 ja 2026 välillä suomalaiset pääomasijoitusrahastot ovat keränneet 3,3 miljardia euroa, joista vuonna 2025 kirjattiin ennätykselliset 678 miljoonan euron sisäänvirrat ja rahastojen keskikoot ovat yli kaksinkertaistuneet, mikä heijastaa sijoittajien kasvavaa luottamusta. Alkuvaiheen startupit kamppailivat aiemmin rahoituksen turvaamisessa; nykyisin myöhäisemmän vaiheen rahoituskierrokset ovat keskeinen pullonkaula.
Vaikka suomalaisten riskipääomavarojen määrä on kolminkertaistunut kymmenessä vuodessa, startup-sijoitukset ovat kuusinkertaistuneet, ja kasvuun on vaikuttanut merkittävästi ulkomainen pääoma. Monet johtavat yhtiöt, kuten Wolt ja Oura, omistaa yhä enemmän ulkomaiset tahot. Suomalaisten pääomasijoitusrahastojen tuottovertailussa sijoitus on korkealla Euroopassa, ja ne houkuttelevat institutionaalista kiinnostusta, mutta rahastojen koko ja sijoitusten rajoitettu likviditeetti rajoittavat pääoman saatavuutta.
Valtion sijoittaja Tesi tukee aktiivisesti rahastojen kasvua kotimaassa ja kansainvälisissä kumppanuuksissa, mikä kuvastaa laajempaa eurooppalaista politiikkaa teknologiapohjaisen teollisen kasvun vahvistamiseksi. Poliittiset tavoitteet tukevat tätä, sillä Sosialidemokraattinen puolue ehdottaa miljardin euron osoittamista valtion sijoituksista yksityisiin kasvurahastoihin.
Kuitenkin julkiset varat eivät yksin riitä; yksityisten sijoittajien houkuttelu on välttämätöntä pääomasijoitusmarkkinoiden laajentamisen ylläpitämiseksi. Suomen todistettu kyky rakentaa kansainvälisiä startup-menestyksiä kohtaa nyt haasteen lisätä kotimaista sijoittajakeskittymää, jotta se pysyy globaalin kasvun mukana.
Tämä arvio perustuu Kauppalehden raportointiin vuoden 2026 Slush-tapahtumasta ja Suomen pääomasijoitustrendeistä.
Lähteet ja alkuperäiset raportit
Read the original source ↗

Kommentit (0)
Ei vielä kommentteja. Aloita keskustelu.
Kirjoita kommentti
Kommentit julkaistaan moderoinnin jälkeen. Nimesi ja kommenttisi näkyvät julkisesti. Tili